Kuunnelma

Osa I: YYA Tähtitorninkatu

- Huomentaaa…

- No huomenta ihana nainen… Tuu lähemmäs.

- Miten päin me oikeen ollaan tässä sängyssä… Lakanat vissiin IHAN vähän sekaisin.

- Ei ihme… Sä…sä oot tosi ihmeellinen nainen. Missä sä oot ollut kaikki nää vuodet?

- Vaikka missä.

- Olisinpa mäkin ollut samassa paikassa. Sä oot tosi seksuaalinen olento. Sä oot niin jotenkin… tosi kiihkeä. Mielettömän kiihkeä.

- Hölmö… Eiks hyvään seksiin tarvita kaksi osapuolta? Jos mä oon kiihkeä niin se johtuu sitten susta.

- Mmm… Kiva kuulla. Tuu ihan kiinni. Sä tunnut tosi ihanalta.

- Kummalla puolella sänkyä sä muuten yleensä nukut?

- Jaa-a. En muista.

- Aika hyvin sanottu. Kirjoitan tuon ylös.

- Siitä on niin pitkä aika kun joku on nukkunut vieressä, että en mä muista. Mikä se on se juttu jota sä kirjoitat?

- Jaa…Kaikkea mitä tapahtuu.

- Mistä aiheesta?

Kuinka minusta tuli huora. Mitähän siitä sanoisit?

- No? Kerro nyt.

- Pitkälti tästä avioerosta.

- Tosi hienoa että purat ajatuksia noin.

- No en mä tiedä mitä hienoa siinä olis. Kirjoitan vaikka keskusteluista. Vähän niin kuin päiväkirjaa.

- Sä oot niin lahjakas.

- ...ttu mikään lahjakas ole. Mä oon rikki.

- Kuules… Mikä tää meidän juttu oikein on?

- No ei ainakaan mitään vakavaa. Mehän ollaan tunnettu vasta alle viikko! Sanotaan vaikka että kavereita, ketkä harrastaa keskenään seksiä. Tehdään toistemme elämistä vähän mukavampaa. Sovitaanko että mä käytän sua törkeästi hyväkseni ja sä käytät törkeästi minua – siis siihen, että elämästä tulis hauskaa?

- No sovitaan vaan! Eli mennään vaikka salsatunneille ja käydään reissussa ja sellaista?

- Just noin! Pidetään kivaa ja rentoudutaan, ilman mitään sitoumuksia ja stressiä!