- Karita! Voi vittu!
- No hei vaan sullekin, herkku. No kerro?
- Voi saatanan saatana. Mä oon ihan tosi pettynyt miessukupuoleen.
- Mä oon pettynyt jo vuosia sitten. Mitä ne on nyt tehneet?
- No. Jos miehelle ehdottaa, että ollaan kavereita, jotka harrastaa seksiä, ilman mitään stressiä tai sitoumuksia, niin miehenhän pitäisi olla ihan innoissaan?
- Joo…?
- No se sen Tähtitorninmäen luksuskämpän kundi halusi nähdä seuraavana päivänä ja nähtiinkin sitten. Käytiin ajelemassa ja merenrannalla ja piknikillä keskiyöllä. Oli tosi kivaa ja söpöä ja sit mentiin sen kämpille… siis huoneistoon, öhöm. No jee. Oli hauska yö ja niin edelleen. Se oli muka kauheen kiinnostunut musta, mikä oli ihan turhaa kun sanoinkin sille, ettei tarvi lässyttää ja että mä en halua siltä muuta kuin seksuaalista hyväksikäyttöä ja kainalon.
- Sekö haluaa sitten jotain enemmän?
- No JOO. Se olis vienyt mut jo kotiinsa näytille ja pyysi kaverinsa kihlajaisiin aveciksi ja on kertonut kavereilleen, että mä oon sen potentiaalinen vaimoehdokas. VITTU? Mehän ollaan tunnettu jo ruhtinaalliset… ootas… neljä päivää?
- Se on raukka rakastunut! Voi ei!
- Ja ai niin! Se oli ostanut mulle hammasharjan kämpilleen!
- Hahahaha!
- Ja mä oon alusta asti tehnyt selväksi mikä mun tilanne on. Avioeropaperitkin voi kirjoittaa vasta viikon päästä. Ei Jeesus. Eikö se oo naisen tehtävä haluta sitoutua ja kerjätä rakkautta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti