Kahvipakettikin herättää sisälläni surun. Kahvipakettikin voi kertoa parisuhteesta tai sen puuttumisesta. Se symboloi asioita. Se on kahvipaketti-filosofiaa. Ei, vaan kahvipaketti-vitutusta.
Minua särkee. Keitän kahvia illalla palattuani töistä. Otan kahvipaketin kaapista ja huomaan taas, että se on yhtä täynnä kuin eilenkin. Miksi se ei kulu? Miksi minulla on tämä sama helvetin kahvipaketti kaapissa, se sama, jonka ostin jo kuukausi sitten.
Onkohan joku kirjoittanut runon tästä huomiosta? Että kun on eronnut, kahvipaketin tyhjäksi saaminen kestää yhtä kauan kuin… no jaa. Mikähän. Joka tapauksessa se kestää kauan.
Kukaan muu ei ole käynyt kahvipaketilla minun poissa ollessani. Perkele, huomaan. Minähän olen yksin.
Ja minulla on ikävä. En tiedä, onko minulla ikävä sinua. Ehkä minulla on vain ikävä kotia ja sitä kaikkea hyvää, mitä parisuhde tuo mukanaan.
Montako kahvipakettia kuluu, ennen kuin erosta on päässyt yli?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti